Harvempi suomalainen pelaa rahapelejä – silti peliongelmat ovat lisääntyneet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt suomalaisten rahapelaamista neljän vuoden välein vuodesta 2007. Tuorein väestötutkimus on vuodelta 2023, ja siihen osallistui lähes 6 000 mannersuomalaista 15–74-vuotiasta.

Se on luotettavin olemassa oleva kuva siitä, miten Suomessa pelataan. Sen keskeinen tulos on ristiriitainen tavalla, joka kannattaa ymmärtää ennen kuin markkina avautuu.

Pelaaminen vähenee

Vuonna 2023 rahapelejä oli pelannut edeltävän 12 kuukauden aikana 70 prosenttia vastaajista. Neljä vuotta aiemmin osuus oli 78 prosenttia. Väestötasolla puhutaan noin 2,5 miljoonasta ihmisestä.

Lasku näkyi kaikissa täysi-ikäisten ikäryhmissä. Pelaaminen on myös muuttunut satunnaisemmaksi: tyypillisin vastaaja pelasi harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

Ongelmat kasvavat

Samaan aikaan ongelmatasolla pelaavien osuus kasvoi. Kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi noin neljä prosenttia vastaajista, kun osuus oli aiemmin kolme prosenttia.

Väestötasolla se tarkoittaa yli 150 000 ihmistä.

Nämä kaksi asiaa eivät ole ristiriidassa keskenään. Ne kertovat samaa: pelaaminen on keskittynyt. Yhä harvempi pelaa, mutta ne jotka pelaavat, pelaavat tiiviimmin ja suuremmilla summilla.

Luku, joka selittää liiketoimintamallin

Aiemmassa THL:n tutkimuksessa selvitettiin, miten rahapeleihin käytetty raha jakautuu pelaajien kesken. Tulos oli, että noin puolet kaikesta rahapeleihin käytetystä rahasta tuli muutamalta prosentilta pelaajista.

Eniten kuluttavien joukossa suuri osa rahasta tuli ihmisiltä, joilla oli rahapeliongelma.

Tämä on rahapelialan talouden ydin, ja se pätee sekä yksinoikeus- että lisenssijärjestelmässä. Ala ei elä satunnaisesta lottoajasta vaan pienestä joukosta, joka pelaa paljon. Kun keskustellaan siitä, kuinka tiukasti pelejä pitäisi säädellä, kysymys on lopulta tästä.

Neljäsosamiljoona pelaa jo ulkomailla

Tutkimuksen mukaan noin seitsemän prosenttia eli noin 250 000 suomalaista pelasi ulkomaisilla sivustoilla.

Tämä on lisenssiuudistuksen varsinainen kohde. Heidän pelaamisensa ei ole ollut suomalaisen valvonnan piirissä: ei pelirajoja, ei keskitettyä peliestoa, ei suomalaista valitusosoitetta. Uudistuksen onnistumista mitataan sillä, kuinka suuri osa heistä siirtyy lisensoiduille sivustoille.

Suomalaiset eivät pidä rahapelaamisesta

Asennetulokset ovat yksiselitteisiä. Vuonna 2023 90 prosenttia vastaajista katsoi, ettei rahapelien pelaamiseen pitäisi kannustaa. 61 prosenttia oli sitä mieltä, että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia.

Ikäryhmien välillä on selvä ero, ja se menee toisin kuin moni olettaa: nuorempien ikäryhmien asenteet ovat muuttuneet kielteisemmiksi, kun taas 45–74-vuotiaiden asenteet ovat muuttuneet hieman myönteisemmiksi.

Markkina siis avautuu maassa, jossa yhdeksän kymmenestä ei halua rahapelaamiseen kannustettavan. Se on huomionarvoinen lähtökohta mainonnan lisääntyessä.

Miksi tämä kannattaa lukea nyt

Vuoden 2023 tutkimus on viimeinen, joka kuvaa Suomea yksinoikeusjärjestelmän aikana. Seuraava tehdään neljän vuoden kuluttua, jolloin lisensoitu markkina on ollut auki.

Nämä luvut ovat siis vertailukohta. Kun joskus arvioidaan, onnistuiko uudistus, arvio tehdään näitä numeroita vasten: laskiko vai nousiko ongelmatasolla pelaavien osuus, ja siirtyikö se 250 000 ihmistä valvonnan piiriin.

Merkitsemme tämän jutun muistiin ja palaamme siihen.

Mikä on vielä avoinna

Tutkimus koskee Manner-Suomea eikä sisällä Ahvenanmaata. Osuudet perustuvat vastaajien omaan ilmoitukseen, mikä tyypillisesti aliarvioi sekä pelaamisen määrää että ongelmia. Eri lähteissä ongelmatasolla pelaavien osuudeksi on esitetty neljää ja 4,2 prosenttia – ero johtuu siitä, mitä mittaria ja rajausta käytetään.